Psalmit 102
102
Psalmi 102
Kärsivän ahdistus ja toivo
1Nääntyneen ja onnettoman rukous, kun hän avaa sydämensä Herralle.
2Kuule rukoukseni, Herra,
nouskoon huutoni sinun luoksesi!
3Älä kätke minulta kasvojasi,
kun olen ahdingossa.
Kallista korvasi minun puoleeni!
Kun huudan sinua avuksi,
älä viivytä vastaustasi.
4Päiväni haihtuvat kuin savu,
tuska polttaa luitani kuin tuli.
5Sisimpäni on kuin kulottunut ruoho.
Enää en muista syödäkään,
6 #
Job 19:20
huokailen vain,
olen pelkkää luuta ja nahkaa.
7Minä olen kuin huuhkaja autiomaassa,
kuin pöllö, joka asustaa raunioissa.
8Minä valvon yöni, olen yksin
kuin katolla kyyhöttävä lintu.
9 #
Jes. 65:15; Jer. 29:22 Viholliseni pilkkaavat minua päivät pitkät,
kirotessaan vihamiehiään he käyttävät minun nimeäni.
10 #
Ps. 42:4, 80:6 Minä syön leipänäni tuhkaa,
kyyneleet maustavat juomani.
11Vihasi vimmassa
sinä paiskasit minut maahan.
12 #
Job 14:2+ Päiväni ovat kuin pitenevä varjo,
ruohon lailla minä lakastun.
13Mutta sinä, Herra, hallitset ikuisesti,
sinun nimesi kaikuu polvesta polveen.
14Sinä nouset ja armahdat Siionia.
Sen aika on tullut, armon aika.
15Sinun palvelijasi rakastavat sen kiviä,
he surevat kaupunkinsa tuhkaa.
16Kansat pelkäävät Herran nimeä,
maan kuninkaat kumartavat häntä,
17 #
Ps. 69:36
kun Herra jälleen rakentaa Siionin
ja ilmestyy kunniassaan.
18Hän katsoo sorrettujen puoleen,
ei torju heidän rukoustaan.
19 #
Ps. 22:31
Tämä on kirjoitettu tulevalle polvelle,
jotta uudeksi luotu kansa
ylistäisi Herraa.
20Herra katsoo pyhästä korkeudestaan,
tähyää taivaasta maan päälle.
21Hän kuulee vankien vaikerruksen,
hän vapauttaa kuoleman omat.
22Siionissa kuulutetaan Herran nimeä,
Jerusalem kaikuu hänen kiitostaan,
23 #
Jes. 2:2,3 kun kansat kokoontuvat yhteen,
kun valtakunnat tulevat palvelemaan Herraa.
24Hän on murtanut minun voimani kesken matkan,
lyhentänyt elinpäivieni määrän.
25Minä sanon hänelle: Jumalani,
älä ota minua pois puolitiessä!
Sinä elät iäti, ajasta aikaan.
26Jo ammoin sinä laskit maan perustukset,
sinun kättesi työtä ovat taivaat.
27 #
Jes. 51:6
Ne katoavat, mutta sinä pysyt.
Ne kuluvat loppuun kuin vaate,
sinä vaihdat niitä kuin vaatekertaa,
ja ne vaihtuvat uusiin.
28Mutta sinä olet iäti sama,
sinun vuotesi eivät lopu.
29Palvelijoittesi lapset saavat asua turvassa,
heidän lastensa lapset ovat huomassasi.
Currently Selected:
Psalmit 102: FB92
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
Copyright Kirkon keskusrahasto (Ev. Lutheran Church of Finland), 1992, 2007